Haluaisin myös, että ehkä joku jossain löytäisi tiensä blogiini ja saisin ajatuksilleni vastakaikua ja vuorovaikutteisuutta. Ajatukseni saattavat vaihdella niin sanotuista kevyistä aiheista hyvinkin syvälliseen pohdintaan. Ajattelen niin, että tämä blogi on oma henkilökohtainen kanavani purkautua, joten teksti saattaa olla välillä kovaa ja jopa provosoivaa. Pyrin kuitenkin siihen, etten loukkaa ketään. Luulenpa kuitenkin, että saan aikas pitkälle höpistä ihan itsekseni.
Niin kuin "oikeassa" elämässäkin, niin myös täällä bittiavaruudessa tuppaa fakta ja fiktio menemään iloisesti sekaisin. Se vain yksinkertaisesti kuuluu ihmisen psykologiaan. Blogissani siis saattaa välillä löytyä myös lyhyitä tarinoita, mitä nyt impulsiivisesti sattuu tulemaan. Kaikkea ei kannata ottaa tosissaan, tosin useimmiten tosi elämä on ihmeellisempää kuin satu.
Käsittelen blogissani omaa elämääni, joka tällä hetkellä sisältää paljon omaa aikaa, mieheni kanssa kaksistaan eloa, kesästä nauttimista ja lomamatkan suunnittelua, oman sisäisen äänen etsimistä ja tästä hetkestä nauttimisen oppimista sekä masennuksen ja paniikkihäiriön kanssa ihmettelyä.
Yritän edelleen 33-vuotiaana opetella elämään rauhassa oman itseni kanssa. Toivon, että tämä kirjoittaminen olisi osaksi apuna siinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti